Puola on paska maa – siis ajaa. Suurin osa Puolan teistä kiertää joka ikisen pienen kylän ja taajaman, tiet ovat huonokuntoisia ja jatkuvat tietyöt ja kiertotiet tuovat oman lisämausteensa ajeluun. Ajo Slovakian Kosicesta Puolan Lubliniin kesti taukoineen liki kahdeksan tuntia ja keskinopeudeksi tuli Puolassa jo aikaisemmilta reissuilta tutuksi tullut 60km/h. Tämän reissun parhaimmat keskinopeudet on kuitenkin ollut lähes 100km/h, joten ei ollut pelkkää illuusiota että maisemat ei tuntuneet vaihtuvan.
Puolan tienvarsitaidetta, oli myös tykkejä ja pommikoneita
Jonossa jossain päin puolaa tietyömaan takia
Kelikin on kovasti muuttunut tässä muutamassa päivässä. Kosiceen tullessa mittari näytti vielä +32, mutta ukkoskuuro vei kympin pois ja sieltä lähtiessä ei aamulla tainnut olla edes +20 lämmintä. Lublinissa keli noudatteli samaa linjaa joten pitkää hihaa piti päällensä kaivaa ja heti alkoi jo tuntumaan että pieni flunssakin tekisi tuloaan.
Tuttu näky Puolassa, usein kuitenkin rakennettu estämään onnettomuuksia, tuomaan onnea tai vaan muistoksi jostain tapahtumasta. Joskus toki muistomerkiksi kolarin uhreillekin.
Lublinissa olisin halunnut päästä Majdanekin keskitysleiriä katsomaan, mutta olimme perillä vasta klo 18 jolloin myös keskitysleiri sulkeutuu ja koska kyseinen paikka on maanantaisin kiinni ei vierailu onnistunut myöskään lähtöpäivänä. Hotellimme Hotel Luxor osoittautui kuitenkin onneksi positiiviseksi yllätykseksi. Sivussa kaupungista ollut hotelli oli tosiaankin nimensä veroinen. Uusi, hulppean näköinen rakennus suurilla siisteillä huoneilla ja hieno ravintolakin. Aikataulujen vuoksi ei Lubliniin ehditty tutustumaan kuin hotellin verran, joten myös söimme hotellin ravintolassa.
Jumalattoman hyvää suolakurkkua, kelvollista lihaa ja aivan karmean makuista vodkaa. Puolalainen iltapala.
Hotel Luxorin ravintola tarjosi kalaa parsat ristissä -tyylisen annoksen
Otimme vähän aikaisemman herätyksen ja suuntasimme heti aamupalan jälkeen seuraavaan kohteeseen Augustowiin. Tiet oli vähän suuremmat ja parempikuntoiset ja perille tullessa auton mittarikin näytti jopa 66km/h keskinopeutta, olisko peräti Puolan ennätys!
Hotel Luxor Lublin, komea rakennus niin ulkoa kuin sisältä
Augustowin majoitus Kaktusik olikin sitten melkoinen yllätys. En oikein tiennyt tulimmeko kotieläinpuistoon, leikkipuistoon, paikallisen kylähullun taiteilijan kotipihaan vai ylipäätään oikeaan paikkaankaan. Paikka oli kuitenkin oikea ja ravintolan yläkerrasta löytyi ihan siisti ja tilava huone.
Kaktusik terassin pöytiä oli lammen rannalla
Ikkunasta näkyi terassia, leikkipuistoa ym ym
Perinteinen mummon ikkuna, tai Puolalaisen majapaikan
Booking.comin mukaan koiraveloitusta ei ollut, eli kuvittelin paikan olevan myös koiraystävällinen. Sisäänkirjautuessakin mainitsin koirista, eikä mitään ongelmaa ollut. Kuitenkin pariin otteeseen joku vanhempi työntekijä alkoi jotain valittaa koirista kun näkivät ne. Mitän yhteistä kieltä ei ollut, joten valituksen aihe ei selvinnyt eikä johtanut mihinkään toimenpiteisiin.
Augustowin kanava, kuulemma paikkakunnan suurin nähtävyys
Augustowin tori, vähän kuin Mäntsälässä…
Tämä oli Puolalaisesta ”pehmiksestä” se medium versio
Augustow oli ihan kiva pieni kaupunki, keskusta oli Kaktusikistä kävelymatkan päässä ja kävimme tsekkaamassa parit paikalliset liikkeet ja maistoimme hassun näköistä Puolalaista pehmiksen tapaista jäätelöä. Puolassa on paljon hyvääkin, mutta ajaminen täällä on niin tuskaista että jos mitenkään voisin niin kiertäisin koko maan hyvin kaukaa.
Kaktusik valtaistuin, täällä oli sen verran kieltoja että lieneekö tässäkään istuminen sallittua
Aamupala Kaktusikissä oli ihan kelvollinen