Ljubljanasta lähdettiin haikein mielin, mutta intoa täynnä kohti Zagrebia. Matka oli vain 140km, koko road tripimme lyhin välimatka. Koska ajomatka oli lyhyt, pesimme vielä Ljubljanassa hotellissamme koneellisen pyykkiä. Mhotellin käytävällä oli pyykkihuone, jossa koneet toimivat kolikoilla. Koneellisen peseminen maksoi 3 euroa ja kuivauskone 1 euron.
Matkaa ajeltiin leppoisasti hidasta vauhtia rekkojen perässä ja pysähdyimme vielä lähellä Kroatian rajaa uittamassa koiria Krka-joessa. Aika jännä sattuma, että uintipaikka oli jonkinlainen paikallisen koirakerhon kenttä jossa oli jopa agilityestekin paikalla.
Majoituksemme Zagrebissa Rooms Madison oli jokseenkin hankala löytää. Tämä kun ei ole varsinainen hotelli vaan 10 huoneen huoneistohotelli. Navigaattorin mukaan oltiin perillä ja osoitekin täsmäsi. En vaan missään nähnyt mitään mainintaa majoituksen nimestä. Kyselin yhdeltä paikalliselta osoitteen kera, eikä hänkään heti tiennyt sijaintia. Lopulta yhdessä löysimme kyltin Rooms Madison (melkein auton vierestä). Talo on aika rötiskö ulkoa, mutta sisältä kaikki on uusittu ja huoneet todella siistejä.
Respasta saatiin todella hyvät ohjeet ratikoiden käytöstä ja vinkkejä mitä mistäkin päin kaupunkia löytää. Niinpä lähdimmekin melkein samantien tavarat purettuamme ja koirat käytettyämme matkaan. Ratikat täällä ovat paikallista tuotantoa, samanlaisia mitä oli Helsingissäkin ainakin koeajossa jossain vaiheessa. Sinisiä, uusia ilmastoituja ratikoita joita on ilo käyttää näillä +40 asteen helteillä. Liputkin sai ostettua kuskilta hintaan 10 kunaa, eli noin 1,3 euroa.
Menimme ratikalla keskusaukiolle Trg bana Jelačića, josta lyhyellä kävelyllä vanhaan kaupunkiin johtavalle Funicularille. Ratikkaliput ovat leimauksesta voimassa 90 min ja käyvät myös Funiculariin. Vanhan kaupungin päälle kannattaa mennä jo senkin takia, että sieltä on keskusaukiolle näppärä pitkä alamäki täynnä ravintoloita ja terasseja.
Ensimmäisenä iltana sattui loistosauma kun lanttu nukahti päiväunille juuri kun olimme menossa syömään. Valitsimme vähän hienomman ravintolan ja saimme ensimmäistä kertaa tämän reissun aikana ja ylipäänsä kuukausiin syötyä ihan kaikessa rauhassa ilman minkäänlaista häiriötä.
Toisena päivänä suuntasimme Jarun-järvelle. Koirat jäi ilmastoituun huoneeseen odottamaan illempaa ja vähän viileämpää keliä. Erittäin kuumalta rannalta löytyi onneksi ison puun varjosta hyvä paikka jossa vietimme pari tuntia välillä uiden.
Hotellin välipysähdyksen ja koirien lenkityksen jälkeen matkasimme jälleen keskustaan. Keskustassa yllätti kova ukonilma kunnon kaatosateen kera. Sähkötkin olivat koko ravintolakadulta poikki ehkä tunnin verran. Täällä ollaan todella tarkkoja kuittien kanssa. Kun sähköt olivat poikki niin maksaminen ei meinannut onnistua kun ravintola ei voi tulostaa kuittia. Lopulta he tekivät käsin kuitin ja sanoivat, että voin tulla hakemaan koneen kuitin kun sähköt ovat palautuneet. Suomessa ollaan vielä kaukana tästä.
Illalla ei mitään ihmeellistä tullut enää tehtyä, ukkossade viilensi ilmaa ehkä 15 astetta joten ulkona oli vaihteeksi ihan leppoisa keli. Koirienkin kanssa tuli tehtyä oikein pidemmän luokan kävely.
Vielä olisi viikon verran reissua jäljellä, mutta loppu on enemmänkin kotimatkaa välipysähdyksineen. Toivottavasti kuitenkin kaikkea kivaa löytyy matkan varrelta! Seuraava etappi on Unkarissa pienessä 9000 asukkaan Gárdonyssä.